SSJS:n kirjaklassikkokatsaus: Igor Ansoffin Strategisen johtamisen käsikirja (1984)
SSJS:n kirjakerhon kesän 2022 kirja on ollut strategiatyön perustavanlaatuinen klassikko, Igor Ansoffin Strategisen johtamisen käsikirja. Kyseessä on vuonna 1984 ilmestynyt suomennettu, alkuperäisestä käsikirjoituksesta lyhennetty versio Ansoffin teoksesta ”Implanting Strategic Management”.
Teos lupaa nimensä mukaisesti antaa lukijalleen strategisen johtamisen kokonaisuuden ymmärryksen. Takakannessa todetaan, että kirja auttaa “johtajaa valitsemaan strategiaa tukevan rakenteen ja sopivan jotamistyylin sekä luomaan strategian edellyttämät valmiudet”.
Ansoff ei esittelyjä strategiakentällä kaipaa, moni nimeää hänet strategisen johtamisen teorioitten isäksi. Käytännönläheisemmin liikkeenjohdossa useimmat tuntevat myös omakohtaisesti ainakin Ansoffin matriisin, minkä Ansoff esitteli ”Corporate Strategy” -teoksessaan 1965. Pitkän uran tehnyt Ansoff (1918-2002) oli alkujaan matemaatikko, ja uransa aikana hän toi monia uusia strategisen ajattelun malleja liiketoiminnan johtamiseen, jotka ovat yhä käytössä. Tiesitkö, että esimerkiksi heikko signaali on Ansoffin määrittelemä käsite?
Ansoffille strateginen johtaminen on “järjestelmällinen lähestymistapa hoitaa yleisjohdon keskeisin vastuu: asemoida ja suhteuttaa yritys ympäristöönsä niin, että hallitaan yllätykset ja varmistetaan yrityksen jatkuva menestys”. Ansoffin strategisen johtamisen teoria perustuu ajatukseen, että “organisaation valmiudet vaikuttavat sen strategiseen käyttäytymiseen ja käyttäytymisen onnistuminen tai epäonnistuminen riippuu ympäristön hairiöistä”.
Mikä kirjassa oli ajatusten tuoja, herättelijä, jopa (täysin) uusi näkökulma?
Keskeisin havainto SSJS:n kirjakerhon jäsenillä on, että Ansoffin 1980-lukuinen teos on pääosin sovellettavaa 2022. Osa käsitteistä ja väittämistä ovat erityisen ajankohtaisia tänäänkin. Kuten esimerkiksi seuraavat painotukset Ansoffilla:
- Toimintaympäristön jatkuva monimutkaistuminen vaatii johtamisjärjestelmiltä entistä monipuolisempaa käsittelykykyä, yksinkertaistaminen ei toimi (2022: bisnesgurut tarjoavat johtajille kolmen-bulletpointin-johtamismalleja vastauksena, ja moni haluaa uskoa niiden voimaan).
- ”Kovan” ja ”pehmeän” tiedon yhdistämisen tuomat edut liiketoimintapäätösten tukena (2022: liian moni päättäjä luottaa edelleen numeeriseen historiadataan lähteenään).
- Inhimillisen ajattelun ja luovuuden merkitys korostuu entisestään (2022: teknologian kehitys automatisoi osan tehtävistä ja työntekijän luovan ajattelun kykyä tarvitaan).
- Heikkojen signaalien tunnistamisen merkitys strategisessa johtamisessa ja etenkin järjestelmällinen heikkojen signaalien huomiointi (2022: moni organisaatio ei ole vieläkään saanut kunnolla otetta heikkoihin signaaleihin).
Mitä kysymyksiä kirja herättää? Mitä kirjassa esitettyä haluaa haastaa, kyseenalaistaa?
Kirjan kirjoitusajankohta näkyy paikoitellen käytetyissä termeissä, strategiasanasto muuttuu sekin ajan myötä. Myös kirjassa vilahtelevat yritysesimerkit ja jotkut anekdootit (”johtaja pelaa golfia puolet työajastaan…”) kertovat kirjoitushetken maailmankuvasta.
Kirjoitushetken maailmassa ja strategisessa johtamisessa näkyy vahvasti 1960-luvun suunnittelukoulukunta. Osa kirjan viitekehyksistä ja lukuisista matriiseista tuntuu 2020-luvun liiketoimintatodellisuuteen liian raskailta ja aikaa vieviltä. Ansoffille keskeinen käsite ovat yrityksen toimintaympäristön häiriöt, kirjan viitekehyksessä näitä voi strategisesti tarkastella asteikolla 1 (”toistuva”) – 5 (”yllätyksellinen”). 2020-luvulla normaalitila = häiriö, joten tämä käsite ei ole ainakaan kaikkien toimialojen osalta kestänyt aikaa niin hyvin kuin monet muut Ansoffin ajatukset.
Minkä kirjassa esitetyn ajatuksen/opin laitan testiin omassa kontekstissani?
Ansoffin teos on klassikko ja sisältää useita eri konteksteissa hyödynnettäviä tarkastelumalleja. Kuten esimerkiksi mallin Strategisten haasteiden analysointiin.
Erityisenä yhteenkokoavana mallina toimii Ansoffin kuvio Strategisten haasteiden ennustettavuuden, monimutkaisuuden ja uutuusasteen vaikutuksesta johtamistapaan.
Mistä kirjassa esitetystä tekisin huoneentaulun?
”On selvää, että strategisessa oppimisessa ei enää päde se, että toteuttaminen seuraa aina suunnittelua; suunnittelu ja toteutus on nähtävä samanaikaisina toimintoina.”
”Tulevaisuuden yritys on ihmisläheinen ja enemmän kuin koskaan ennen riippuvainen inhimillisestä mielikuvituksesta, luovuudesta ja aloitekyvystä. — Yhä harvemmat päätökset perustuvat menneisyyden kokemuksiin. Päätökset ovat entistä useammin uudenlaisia, vaikeasti jäsentyviä ja ne liittyvät yritykselle uusiin ongelmiin ja mahdollisuuksiin.”
SSJS:n kirjaraadin arvio: suosittelisitko kirjaa strategiakaverillesi?
RATING: Skaalalla *= unohda <-> *****= must-read!!!
TULOS: *****
Lisälähteitä: Ansoffin malleista https://www.toolshero.com/toolsheroes/igor-ansoff/, https://www.ansoffmatrix.com/igor-ansoff/.
Teksti pohjautuu kirjoittajan lukukokemuksen pohjalta tekemiin painotuksiin sekä SSJS:n (Suomen Strategisen Johtamisen Seuran) kirjakerhon osallistujien kanssa käytyyn ajatustenvaihtoon 9.6.2022 teoksesta: Strategisen johtamisen käsikirja (Igor Ansoff, 1984, suomennettu, alkuperäisestä käsikirjoituksesta lyh., ”Implanting Strategic Management”).
