Monelle yritykselle ja organisaatiolle megatrendit ja kriittiset menestystekijät muodostavat strategian perustan. Näiden kautta arvioidaan, miten organisaation tulee toimia ja kehittää toimintaansa vastaamalla muutoksiin. Koronaviruspandemia voi olla laaja-alainen ja pitkäaikainen muutos, joka vaikuttaa toimintaan pitkään. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös kulttuurin muutoksesta, henkisestä disruptiosta. Tämän muutoksen arviointi edellyttää monelle organisaatiolle strategian päivittämistä viimeistään kesäkauden jälkeen. Tärkeää on ymmärtää ja arvioida johdonmukaisesti koronaviruksen vaikutus suhteessa olemassa olevaan strategiaan ja sen toimenpideohjelmaan sekä tietysti keskeisten sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin.
Koronavirusepidemia on levinnyt 213 maahan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti ennustettaan hetki sitten ja arvioi huipun osuvan toukokuun toiselle viikolle. Epidemian ja varotoimenpiteiden ajallinen kesto on talouden kannalta ratkaisevaa. Nykyinen, heikko vaihe tulee kestämään vielä useita kuukausia. Valtiovarainministeriön (16.4.) mukaan, Suomen BKT supistuu tämä vuonna 5,5 prosenttia, julkisen talouden alijäämä kasvaa tämä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Työ-ja elinkeinoministeriön (TEM, 16.4) mukaan, koronan vuoksi on lomautettu 138 000 työntekijää, uusia työttömiä on 19 000 ja yt-neuvotteluiden piirissä on yli 417 000 henkilöä. Itse en uskonut edellisen luvun ylittävän edes 300 000 henkilön rajaa, vaikka olen seurannut tätä kehitystä viikkotasoisesti maaliskuun alusta alkaen.
Epidemialla on erittäin negatiiviset vaikutukset globaaliin talouteen, ainakin alkusyksyyn saakka. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa, että Euroalueen BKT supistuu tänä vuonna 7,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 4,7 prosenttia. Yhdysvaltain BKT supistuu tänä vuonna 5,9 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 4,7 prosenttia. Kiinan BKT kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 9,2 prosenttia. Toisin sanoen, kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa pahinta taantumaa 1930-luvun suuren laman jälkeen eli maailmantalous supistuu tänä vuonna 3,0 prosenttia, kehittyneiden kansantalouksien BKT supistuu tänä vuonna 6,1 prosenttia ja kehittyvien kansantalouksien BKT 1,0 prosenttia. Globaalin talouden toipuminen voi myös mahdollisesti kestää pitkään.
Koronaviruspandemia kouraisee Teknologiateollisuuden kyselyn mukaan pahasti vientiteollisuutta. Noin 70 prosenttia yrityksistä on lomauttamassa henkilöstöään kolmen kuukauden kuluessa, 50 prosentilla yrityksistä tilanne on jo vajaan kuukauden kuluttua heikko tai erittäin huono. Talouden äkkipysähdys on poikkeuksellisen jyrkkä. Äkkipysähdys koskee erityisesti kotitalouksien kulutusta, palveluja sekä niitä suhdanneherkkiä toimialoja ja investointeja, jotka ovat yleensä talouden vakauttajia. Näin ollen, työllisyysvaikutukset ovat merkittävämpi kuin edellisessä finanssikriisissä. Tämä synkkä, miinusmerkkinen kehitys voi vielä estyä, jos koronavirustilanne korjautuu kesän alkupuolella. Tämä me tietysti kaikki toivomme! Toipuminen voi olla myös nopeaa, jos saamme kuluttajien luottamuksen liikkeelle nopeasti erilaisten poikkeustilanteiden ja rajoitusten purkamisten myötä.
Mitä näkemyksellisen strategiajohtajan pitää tehdä?
Näkemyksellinen strategiajohtaja keskittyy koronaviruskriisin aikana kriisijohtamiseen muun operatiivisen johtamisen rinnalla. Keskeistä on turvata oman henkilöstön terveys sekä työskentelymahdollisuudet etätoimistoilla, jos tämä on ylipäänsä mahdollista. Samaan aikaan on syytä miettiä, miten pidetään kiinni asiakkaista ja kuinka asiakkaita voi tukea haasteellisessa tilanteessa. Näiden vaikeiden tehtävien rinnalla on syytä huolehtia sekä omasta että henkilöstön jaksamisesta. Haasteellinen aika voi antaa myös mahdollisuuden osaaminen kehittämiselle, kun ajankäyttö suunnitellaan tehokkaasti. Hetket oppimisen äärellä vievät myös ajatukset kohti positiivista tulevaisuutta.
Strategiaa kuvaavat powerpointit jäävät hetkeksi sivuun
Kriisi on myös mahdollisuus, joka opettaa. Kriisin aikana paljastuu asioita, jotka muuten jäävät huomioon ottamatta. Kriisiaikana vaaditaan nimenoman johtajuutta. Johtajuus on silloin ennen kaikkea selkeyttä. Kaikkien pitää tietää, mitä tehdään ja mitä odotetaan. Tiukassa tilanteessa, strategiajohtaja nousee arjen yläpuolelle ja alkaa toimia. Hän voi venyä myös työnjohdollisiin tehtäviin, jos tilannekuva sitä vaatii. Näkemyksellinen strategiajohtaja ottaa ongelmat puheeksi. Hän ei katso niitä läpi sormien. Yhdessä sovitut asiat pidetään. Hän antaa palautetta; konkreettisesti kuvaten, mikä onnistui ja korjaavaa palautetta yksilöiden, mikä ei onnistunut. Parhaimmillaan haasteellinen aika tekee strategiajohtajasta ihmisläheisen auttajan. Kriisiajan strategiajohtajan sankaruus on kuuntelemista ja välittämistä. Kriisijohtaminen on mitä suuremmassa määrin käytännönläheistä, läsnä olevaa merkitysjohtamista. Merkitys syntyy pienillä teoilla.
Uusi kasvun rakentamisen aika on strategiajohtajan tärkein tehtävä
Poikkeuksellinen tilanne ei saa johtaa väsymykseen tai uupumukseen. Monen strategiajohtajan ja esimiehen voimavarat ovat myös koetuksella yhteisöllisyyden ylläpidossa (online, etätyöskentely) sekä poikkeuksellisten, kiireisten työtehtävien takia. Poikkeuksellisen tilanteen jälkeen alkaa uuden kasvun rakentamisen aika, joka vaatii ennen kaikkea näkemyksellisyyttä ja mahdollisesti uuden kokeilua. Kristallipallon kiillotustaito ratkaisee tulevaisuuden menestymisen. Globaalien megatrendien ja kuluttaja-arvostuksen sekä ihmisten käyttäytymisten muutosten kautta voi löytyä uutta liiketoimintaa tai uudenlainen läpimurto liiketoiminnan kehitykseen. Tämä voi tarkoittaa myös jostain vanhasta luopumista, uuden oppimista sekä uusia ratkaisuja. Ei ole oikeastaan väliä, että oletko B2C tai B2B-liiketoiminnassa, koronaviruspandemian vaikutukset, ihmisten valinnat ja arvotukset voivat muuttua sekä vaikuttaa liiketoimintaan suoraan tai epäsuorasti. Uuden kasvun löytäminen on strategiajohtajan tärkein tehtävä välittömän koronaviruspandemian jälkeen. Tässä vaiheessa on kuitenkin aika toivottaa kaikille hyvää kevättä!
